» toimintaa » toimintasuunnitelma

Toimintasuunnitelma vuodelle 2010

Simpukka-yhdistys on vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen ja Suomen ainoa tahattoman lapsettomuuden kokemusasiantuntija, jonka tavoitteena on, että tahattomasti lapsettomat voivat yhteiskunnassa hyvin.

Simpukka-yhdistyksen toiminnan piiriin kuuluvat kaikki tahatonta lapsettomuutta kokevat. Olennaista on oma tunne siitä, että ei voi syystä tai toisesta saada lasta tai lisää lapsia, vaikka haluaisi, tai että lapsettomuuskokemus on yhä osa elämää, vaikka olisi lapsen tai lapsia saanutkin.

Tahattomasti lapsettomat jakautuvat alaryhmiin, joihin kuuluvat esimerkiksi hedelmöityshoidoissa olevat, kaksin jääneet, lapsettomuuden jälkeen biologisen lapsen saaneet, lapsen adoption tai sijaisvanhemmuuden kautta saaneet, luovutettuja sukusoluja hoidoissa käyttäneet, lapsettomuuden vuoksi eronneet, uusperheet, joista toisella puolisolla on biologisia lapsia, sinkut, lapsensa keskenmenon kautta menettäneet ja sekundäärisesti lapsettomat. Kaikki alaryhmät huomioidaan yhdistyksen toiminnassa.

Teema ja painopistealueet vuonna 2010

Tämän vuoden teemana on vertaistuki ja vapaaehtoistoiminta. Tavoitteena on laadukas ja vaikuttava vertaistuki. Edellisen vuoden teemaa, Mies ja lapsettomuus, jatketaan vertaistukinäkökulmasta. Teemavuonna kokeillut ja hyväksi havaitut toimintamallit vakiinnutetaan osaksi yhdistyksen perustoimintaa.

Lisäksi panostetaan viestintään. Uudet internetsivut, uusittu logo ja uusi graafinen ilme tekevät yhdistystä näkyväksi. Tehokkaalla, selkeällä ja ilmeikkäällä viestinnällä tavoitetaan kohderyhmät ja välitetään yhdistyksen ydinsanoma julkisuuteen.

Toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja kehitetään pitkäjänteisesti. Loppuvuodesta 2009 valmistunut uusi strategia pannaan toimeen. Kiinnitetään erityistä huomiota toiminnan vaikuttavuuteen, mitattavuuteen ja arviointiin. Työntekijät kouluttautuvat.

1. Asiantuntijana toimiminen

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry ajaa ainoana Suomessa tahattomasti lapsettomien etua ja järjestää heille ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa toimintaa. Tätä se tekee muun muassa tarjoamalla vertaistukea, jakamalla asiatietoa lapsettomuudesta sekä vaikuttamalla kulttuuriin ja yhteiskuntaan.

Toimintavuonna 2010 kehitetään yhdistyksen lapsettomuuteen liittyvää erityisosaamista ja asiantuntemusta. Muun muassa luentojen järjestämiseen, konsultointiin ja tiedotukseen panostetaan entistä enemmän. Asiantuntemusta tarjotaan eri tahoille aktiivisesti. Viestintään ja markkinointiin panostetaan.

Tavoite: Vähintään kaksi asiantuntijaluentoa.

2. Jäsenet

Yhdistyksellä on erilaisia jäseniä: varsinaisiin jäseniin kuuluvat yksin liittyneet, perhejäsenet ja ainaisjäsenet. Lapsettomien läheiset voivat liittyä kannatusjäseniksi. Lisäksi yhdistyksellä on kannatusyhteisöjä ja kunniajäseniä.

Yhdistyksen jäsenmäärä on kasvussa. Haastetta jäsenmäärän kasvattamisessa aiheuttavat yleinen taloudellinen lama sekä se, että yhdistyksestä erotaan helposti elämäntilanteen muuttuessa. Visuaalisen ilmeen muutos, uudet internetsivut ja viestinnän sekä markkinoinnin kehittäminen mahdollistavat jäsenmäärän kasvun edelleen.

Uudet jäsenet ovat pääsääntöisesti yksin liittyviä, vaikka perhejäsenmaksu on edullinen (6 euroa). Yleensä nainen liittyy yhdistykseen ensin. Uusille jäsenille lähetetään infopaketti, joka sisältää tietoa lapsettomuudesta ja yhdistyksestä. Pariskuntina yhdistykseen liittyvien infopakettiin lisätään Mies ja lapsettomuus -opasvihkonen, jotta saataisiin miehiä mukaan yhdistykseen ja mahdollisimman monet liittyisivät yhdistykseen pariskuntina. Tätä pariskuntajäsenyysetua markkinoidaan näkyvästi.

Kaikki lapsettomien alaryhmät pyritään huomioimaan niin, että jäsenet löytäisivät yhdistyksestä apua omaan elämänvaiheeseensa ja vältettäisiin yhdistyksestä eroaminen.

Tavoite: 15 prosentin korotus jäsenmäärään. Suurin osa uusista jäsenistä pariskuntia.

Simpukka-lehden 2/2010 teemana on Lapseton ja läheiset. Lehden ilmestymisen yhteydessä toteutetaan kannatusjäsenkampanja.

Tavoite: 20 uutta kannatusjäsentä.

Vuoden aikana kartoitetaan mahdollisuutta ammattilaisjäsenyyteen, joka on käytössä esimerkiksi Infertility Network UK:ssa Britanniassa. Uusi jäsenyyslaji edellyttäisi sääntömuutosta.

3. Vertaistukitoiminta

Simpukka-yhdistys tarjoaa vertaistukea erilaisissa elämäntilanteissa oleville lapsettomille. Vuonna 2009 toimintaa oli lasta toivoville/hoidoissa käyville lapsettomille, kaksin eläville, sinkuille, adoptio-odottajille, lapsen saaneille lapsettomille ja lahjasukusoluperheille. Vertaistukitoiminta on avointa kaikille lapsettomille jäsenyydestä riippumatta.

Vertaistuki on matalan kynnyksen tukea, joka Simpukka-projektin (1999–2006) tulosten mukaan auttaa useimpia lapsettomia selviämään lapsettomuuden aiheuttamasta kriisistä. Vertaistuki ennaltaehkäisee masennusta.

Vuoden teemana on vertaistuki. Käynnistetään vertaistukitoiminnan kehittäminen, joka jatkuu koko strategiakauden ajan. Tavoitteena on, että vertaistuki olisi laadukasta sekä tuettavan että vapaaehtoistoimijan näkökulmasta ja että myös miehet löytäisivät yhdistyksestä heitä kiinnostavaa vertaistukitoimintaa.

3.1  Tukihenkilötoiminta

Tukihenkilötoiminta korvaa puhelinpäivystyksen, joka lopetettiin kysynnän hiivuttua. Vuoden aikana rekrytoidaan lisää lapsettomuuden eri vaiheissa olevia ja eri puolilla Suomea asuvia tukihenkilöitä, sekä miehiä että naisia. Tukihenkilöiden rekrytoinnissa hyödynnetään vertaistukiryhmiä, henkilökohtaisia kontakteja ja uusittuja internetsivuja. Tukihenkilötoiminta tuotteistetaan.

Tavoite:  yhteensä 20 tukihenkilöä eri lapsettomien ryhmistä.

3.2  Vertaistukiryhmät

Vertaistukiryhmätoimintaa on syytä uudistaa. Tähän asti vertaistukiryhmät ovat olleet vapaamuotoisia keskusteluryhmiä, jotka tarjoavat tilaisuuden tavata vertaisia ja sanoittaa kriisiä. Vapaamuotoisuus ei kuitenkaan välttämättä tarjoa tarvittavaa tukea löytää kriisiin ratkaisua omaehtoisesti. Vapaamuotoisten keskusteluryhmien toiminta on haavoittuvaista, koska se henkilöityy vetäjään: ryhmänvetäjäksi ryhtyminen on koettu haasteelliseksi, vetäjän puute estää usein uuden ryhmän muodostumisen, ja vetäjän vetäytyessä tehtävästä ryhmän toiminnan jatkuminen on vaarassa.

Tänä vuonna kehitetään lapsettomien keskusteluryhmille strukturoitu vertaistukikurssimalli, joka perustuu ratkaisukeskeiseen ajatteluun ja tukee ryhmänvetäjiä tehtävässään. Kokemusten perusteella kurssia muokataan ja kirjoitetaan kurssiohjelma. Tulevien vuosien tavoitteena on perustaa uusia vertaistukiryhmiä, jotka käyttävät strukturoitua vertaistukikurssimallia, ja kehittää kurssiohjelmaa edelleen.

Nykyiset vapaamuotoiset keskusteluryhmät jatkavat toimintaansa myös vuonna 2010. Vertaistukiryhmien toimintaa kehitetään ryhmien omista tarpeista lähtien, eikä koko ryhmätoimintaa muuteta strukturoiduksi ylhäältä käsin. Vertaistukiryhmien toimintaa avustetaan myös taloudellisesti (tilavuokrat, asiantuntijavierailut, kriisin käsittelyä tukeva toiminta).

Tavoite: Strukturoidun vertaistukikurssimallin pilottikurssi keväällä Tampereella, kurssimallin kirjallinen ohjelma.

3.3  Koulutus ja tuki

Vapaaehtoistoimijoille järjestetään aiempien vuosien tapaan kaksi koulutusta. Koulutusta aletaan kehittää, ja tavoitteena on moniportainen koulutusmalli, jossa vertaistukijat voisivat syventää osaamistaan. Aloitetaan uuden vertaistukijoiden käsikirjan/virikemateriaalin kokoaminen. Virikemateriaalia testataan ja muokataan saadun palautteen perusteella. Vertaistukijoiden työnohjauksesta huolehditaan ja vapaaehtoistyön riskit arvioidaan.

Vertaistuen kehittämisessä käytetään hyväksi Suomen Mielenterveysliiton, Mielenterveyden Keskusliiton ja muiden sopivien tahojen koulutuksia, materiaaleja ja osaamista. Yhteistyötä tehdään myös Simpukan toimintaa lähellä olevien järjestöjen kanssa (esim. yhteinen vertaistukijoiden koulutustilaisuus, vertaistukiseminaari joulukuussa). 

3.4  Keskustelupalsta internetissä

Keskustelupalstat ovat tärkeä vertaistuen muoto. Lapsettomat hakevat yhä enemmän vertaistukea internetistä, joten Simpukka-yhdistyksen on syytä panostaa uuteen, teknisesti kehittyneempään ja helppokäyttöisempään sekä sisällöltään entistä laajempaan ja monipuolisempaan keskustelupalstaan.

Yhdistyksen nykyisiä keskustelupalstoja on kiitelty siitä, että ne keskittyvät lapsettomuuden henkiseen puoleen, ja tämä säilytetään uudistuksessa.

Keskustelupalstalle toteutetaan miehille tarkoitettu keskustelusivusto. Jotta miehet rohkaistuisivat vaihtamaan ajatuksiaan lapsettomuudesta, vaatii sivusto kirjautumisen. Myös lahjasukusoluperheet ovat toivoneet aiheen arkaluontoisuuden takia suljettua keskustelualuetta. Myös muut lapsettomien alaryhmät huomioidaan toiveiden mukaan.

Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että keskustelupalsta on muutaman vuoden kuluttua Suomen johtava lapsettomuusaiheinen keskustelupalsta. Lisäksi kartoitetaan muita sosiaalisen median mahdollisuuksia.

Tavoite: Uudella keskustelupalstalla on vuoden 2010 lopussa 30 % enemmän rekisteröityneitä keskustelijoita kuin nykyisellä keskustelupalstalla vuoden 2009 lopussa.

3.5  Muu vertaistukitoiminta, kuten yksittäiset tapahtumat

Kartoitetaan ja toteutetaan miesten toiveita vertaistuesta, esimerkiksi toiminnalliset tapahtumat.

Tavoite: Järjestää miehiä kiinnostava vertaistukitapahtuma (toiminnallinen jäsentapaaminen) ja vakiinnuttaa se vuosittaiseksi.

4. Tapahtumat

Yhdistys järjestää erilaisia tilaisuuksia eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Toiminta-alueena on koko Suomi. Osa tapahtumista on perinteisiä, mutta uusia tapahtumia järjestetään tarpeen ja kohderyhmän toivomusten mukaan.

4.1  Lapsettomien lauantai ja Simpukka-viikko

Lapsettomien lauantaita vietetään toukokuussa äitienpäivän aattona seitsemännentoista kerran. Viime vuonna Lapsettomien lauantai laajennettiin ensimmäistä kertaa Simpukka-viikoksi.

Hyvien kokemusten ja saadun palautteen johdosta Simpukka-viikosta tehdään pysyvä käytäntö. Simpukka-viikolle ajoittuu myös 7.5. vietettävä Helmen päivä.

Simpukka-viikolla järjestetään tapahtumia eri puolella Suomea. Tapahtumat voivat olla yleisötilaisuuksia, pienimuotoisia kokoontumisia ja keskustelutilaisuuksia, Tyhjän sylin messuja tai erilaisia näyttelyitä, kirjaesittelyjä kirjastoissa tai esimerkiksi elokuvanäytöksiä.

Tavoite: Simpukka-viikolla järjestetään toimintaa tai tapahtumia vähintään neljällä paikkakunnalla. Tällä kertaa huomioidaan myös Itä-Suomi. Tapahtumiin osallistuu 200 henkilöä. 30 mediaosumaa.

4.2  Isänpäivä/miehet

Huomioimme isänpäivän ja sen vaikutukset lapsettomien miesten jaksamiseen tekemällä lehdistötiedotteen ja järjestämällä isänpäiväviikolla yleisötilaisuuden ja Tyhjän sylin messuja.

Tavoite: Vähintään yksi tilaisuus ja yksi Tyhjän sylin messu, 50 osallistujaa, 10 mediaosumaa.

4.3  Jäsentapaamiset

Jäsentapaamisia järjestetään vuonna 2009 järjestettyjen jäsentapaamisten palautteen pohjalta jäsenistön tarpeisiin ja toiveisiin vastaten. Tapahtumat ovat avoimia myös muille lapsettomille kuin jäsenille. Tapahtumat ovat tarpeen mukaan kohdennettu tietyssä lapsettomuuden vaiheessa eläville tai ovat kaikille lapsettomille.

Lahjasukusoluperheille järjestetään tapaaminen yhdessä Helminauha-verkoston kanssa.

Tavoite: Kaksi jäsentapaamista tai viikonlopputapahtumaa.

4.4  Tyhjän sylin messut

Tyhjän sylin messuja ja hartauksia järjestetään eri puolilla Suomea yhdessä seurakuntien, Käpy-yhdistyksen ja muiden yhteistyötahojen (esimerkiksi Itu-projektin) kanssa.

Tyhjän sylin messun messukaava toteutetaan opinnäytetyönä. Työ on valmis keväällä 2010. Messukaava muokataan kirjalliseen muotoon, ja se laitetaan yhdistyksen internetsivuille. Yhteistyötä seurakuntien kanssa tiivistetään ja seurakuntiin otetaan aktiivisesti yhteyttä. Tavoitteena on aktivoida seurakuntia järjestämään Tyhjän sylin messuja ja toisaalta tehostaa yhdistyksen ja seurakuntien välistä viestintää niin, että seurakunnat ilmoittaisivat aiempaa aktiivisemmin yhdistykselle järjestämistään messuista ja muista lapsettomuusaiheisista tapahtumista.

Tavoite: 5 Tyhjän sylin messua/hartautta, 150 osallistujaa, toimiva yhteistyö viiden uuden seurakunnan kanssa.

4.5  Muut

Vertaistuki ja vapaaehtoistoiminta -teemavuosi huipentuu joulukuussa vapaaehtoistyön viikolla järjestettävään seminaariin. Seminaari järjestetään yhdessä muiden järjestöjen kanssa, jotta voimme jakaa tietoa ja kokemuksia.

Lisäksi järjestetään luento- ja keskustelutilaisuuksia. Tapahtumat järjestetään mahdollisuuksien mukaan yhdessä yhteistyöjärjestöjen kanssa. Luentotilaisuuksien aiheiden ja luentopaikkakuntien suhteen kuunnellaan jäsenistön ja lapsettomien toiveita.

Tavoite: Yksi yleisöluento/keskustelutilaisuus keväällä ja toinen syksyllä eri paikkakunnilla.

5. Edunvalvonta

Simpukka-yhdistys ajaa tahattomasti lapsettomien etua muun muassa liittyen hedelmöityshoitoihin ja asemaan työpaikoilla (työssäviihtyvyys, syrjintä).

Edunvalvontayhteistyötä tehdään erityisesti niiden järjestöjen kanssa, joiden piirissä on lapsettomuuden kokeneita (Adoptioperheet ry, Endometrioosiyhdistys ry, Suomen Monikkoperheet ry) sekä lääkäreiden ja klinikoiden muiden työntekijöiden kanssa. Etsitään myös uusia edunvalvontayhteistyötahoja, kuten muita järjestöjä ja poliittisia toimijoita. Yhteistyötä Fertiliteettiyhdistyksen ja Helminauha-verkoston kanssa jatketaan.

Sekä toiminnanjohtaja, hallitus että vapaaehtoiset panostavat edunvalvontaan liittyviin asioihin. Tätä kautta voidaan parantaa jäsenistön ja muiden lapsettomien omia vaikuttamismahdollisuuksia. Reagoimme aktiivisesti lapsettomien kohtaamiin edunvalvontaongelmiin.

Edunvalvontaa tehdään esiin nousevien tarpeiden mukaan. Tänä vuonna kiinnitetään huomioita erityisesti hedelmöityshoitojen ja terapeuttipalvelujen tasapuoliseen saatavuuteen ja laatuun. Keskustelua hedelmöityshoitoturismista ja kohdunvuokrauksesta seurataan.

Edunvalvonnassa tehdään kansainvälistä yhteistyötä erityisesti Fertility Europen (eurooppalaisten lapsettomuusyhdistysten kattojärjestö) ja Pohjoismaisten lapsettomuusjärjestöjen kanssa.

6. Tiedotus ja viestintä

Tänä vuonna panostetaan erityisesti yhdistyksen ulkoiseen viestintään. Logo uusitaan ja ydinviesti kiteytetään. Palvelu ostetaan ammattilaisilta.

Uusi ilme ja uudet internetsivut lanseerataan Simpukka-viikolla.

6.1  Internetsivut

Sivut uusitaan kokonaan vastaamaan paremmin tarpeeseen. Sisältöä selkeytetään ja laajennetaan niin, että sivuilta löytyy tukea ja tietoa lapsettomuudesta sekä lapsettomille, lapsettomien läheisille että ammattilaisille. Sivurakenteesta tehdään selkeä, kevyt ja helppokäyttöinen. 

Kartoitetaan verkkokaupan kannattavuutta ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan se verkkosivujen uudistuksen yhteydessä.

Kotisivuille myydään ilmoitustilaa lapsettomuuteen liittyville yrityksille ja yhdistyksen yhteistyökumppaneille. Näillä tuloilla voidaan osittain kattaa internetsivujen kehittämisestä koituvat kulut.

6.2  Jäsenlehti Simpukka

Simpukka-lehti on Suomen ainoa tahattomaan lapsettomuuteen erikoistunut asiantuntijalehti, jossa käsitellään sekä lapsettomuuden fyysisistä, psyykkistä, sosiaalista että kulttuurista puolta. Se ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Toiminnanjohtaja on sen päätoimittaja, ja lisäksi lehden toimitukseen osallistuu vapaaehtoinen toimituskunta. Järjestösihteeri toimii toimituksen sihteerinä.

Simpukka-lehti tarjoaa ainutlaatuista tietoa ja vertaistukea lapsettomille. Lehti on myös tärkeä ja laadukas yhdistyksen käyntikortti, ja siksi siihen panostetaan erityisesti.

Eri alaryhmät ja vuoden teema pidetään esillä lehdessä. Lehden toimittamisessa tehdään yhteistyötä muun muassa eri järjestöjen ja ammattilaisten kanssa. Lehden painokulut pystytään osittain kattamaan ilmoitusmyynnillä.

Sisällön lisäksi kehitetään myös ulkoasua ja lehti painetaan mahdollisuuksien mukaan nelivärisenä.

6.3  Media

Tahattoman lapsettomuuden yleisyydestä ja sen aiheuttamista tunteista on todella tärkeä puhua julkisuudessa. Tiedotusvälineitä varten yhdistyksellä on luettelo haastatteluun suostuvista lapsettomista. Halukkaita etsitään lisää, ja tätä varten tehdään ilmoittautumislomake uusituille internetsivuille. Näin tiedotusvälineitä voidaan auttaa mahdollisimman hyvin ja nopeasti. Yhdistys tekee myös itse aloitteita tarjoamalla juttuvinkkejä ja tuottamalla lehtien käyttöön tiedotteita ajankohtaisista asioista.

7. Materiaalit

Simpukka-yhdistys myy ja lainaa lapsettomuusaiheista materiaalia. Osa materiaalista on tuotettu itse, osa on otettu myyntiin. Tarjolla on myös ilmaismateriaalia, jota lähetetään kysynnän mukaan. Tällä hetkellä ei ole saatavilla riittävästi suomenkielistä lapsettomuusaiheista kirjallisuutta. Siksi panostetaan oman materiaalin tuottamiseen ja selvitetään mahdollisuutta kääntää englanninkielistä materiaalia (esimerkiksi lahjasukusoluja käsittelevä materiaali).

7.1  Opasvihkoset

Loppuvuodesta 2009 valmistunutta Mies ja lapsettomuus -opasvihkosta markkinoidaan aktiivisesti. Lisäksi otetaan päivitetyt uusintapainokset aiemmin julkaistuista oppaista, Kun lasta ei kuulu – Opas läheiselle, Lapsenmuotoinen unelma – Lapsettomuus kriisinä. Keskenmeno-oppaan painosta on vielä jäljellä. Kaikkia neljää opasta markkinoidaan muun muassa klinikoille, sairaaloihin, terapeuteille, oppilaitoksille, seurakuntiin ja perheneuvoloihin.

Aletaan suunnitella ja toteuttaa uutta opasvihkosta, jonka aiheena on lahjasukusolut.

Tavoite: Myydään 200 kpl vihkosia.

7.2  Muut

Graafisen ilmeen ja uudistetun viestinnän myötä tuotetaan uusi yleisesite ja julisteita käyttäen apuna viestinnän ammattilaisia. Uutta esitettä ja julisteita levitetään aktiivisesti.

Lapsettomuusaiheinen sarjakuvakirja julkaistaneen alkuvuonna. Simpukka-yhdistys ottaa kirjaa myyntiin ja markkinoi sitä. Aloitetaan oman, eri tilanteissa olevien lapsettomien kokemuksiin perustuvan kirjan suunnittelu ja tekeminen.

Lapsettomuuden henkistä puolta käsittelevälle DVD-muotoiselle asiaohjelmalle olisi tarvetta. DVD on oivallinen, tehokas ja helppokäyttöinen esimerkiksi koulujen opetusmateriaalina. Aloitetaan DVD:n suunnittelu ja käynnistetään yhteistyö sopivan yhteistyökumppanin (esimerkiksi viestinnän oppilaitoksen) kanssa.

8. Yhteistyö

Simpukka-yhdistys tekee yhteistyötä erityisesti sellaisten järjestöjen kanssa, joiden piiriin kuuluu tahattomasti lapsettomia. Yhdistyksen uuden strategialinjauksen mukaisesti yhteistyötä näiden tahojen kanssa tiivistetään. Ideana ei ole pelkästään verkostoitua, vaan paremminkin limittyä muiden yhdistysten kanssa. Esimerkiksi tarjoamme adoptiojärjestöille lapsettomuuteen liittyvää osaamista ja heidän jäsenilleen/asiakkailleen lapsettomuuskokemukseen liittyvää vertaistukea, tietoa, edunvalvontaa ja toimintaa. Sama toimii myös toisin päin.

Yhteistyölle eri järjestöjen, oppilaitosten, lapsettomuusklinikoiden ja lääketehtaiden kanssa on löydetty luontevat väylät, ja tätä yhteistyötä jatketaan tiiviisti. Uusia yhteistyökumppaneita etsitään.

Oppilaitosyhteistyötä laajennetaan opinnäytetyöyhteistyöstä aktiiviseen yhteydenpitoon varsinkin sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulujen kanssa. Tämä toteutetaan ottamalla yhteyttä oppilaitoksiin, lähettämällä materiaalia ja tarjoamalla heille räätälöityä luentoa.

Kansainvälinen yhteistyö tarjoaa sekä mahdollisuuden vaikuttaa, oppia uutta että vaihtaa kokemuksia muiden lapsettomuusjärjestöjen kanssa. Simpukka-yhdistys on Fertility Europen täysjäsen ja toimii järjestössä aktiivisesti: järjestösihteeri kuuluu FE:n jäsenhankintatyöryhmään. Kaksi yhdistyksen edustajaa osallistuu kesällä pidettävään ESHRE:n (European Society for Human Reproduction & Embryology) konferenssiin Roomassa. Konfrenssin yhteydessä on myös FE:n vuosikokous. Yhteistyötä Pohjoismaisten sisarjärjestöjen kanssa tiivistetään. Yhteistyön voisi luontevasti kytkeä Nordic IVF-Societyn yhteyteen.

9. Henkilöstö ja toimisto

Yhdistyksen toimisto sijaitsee Tampereella. Toimistossa työskentelevät toiminnanjohtaja ja järjestösihteeri. Toimistossa järjestetään erilaisia tilaisuuksia ja keskusteluryhmien kokoontumisia. Myös hallitus, lehden toimitus ja eri työryhmät kokoustavat toimiston tiloissa.

Henkilöstön kouluttautumiseen panostetaan. Toiminnanjohtaja varaa työaikaa toiminnan kehittämiseen. Hyvinvointi ja työssä jaksaminen on tärkeää. Niihin panostetaan koulutuksen ja työnohjauksen kautta sekä jakamalla kokemuksia vastaavaa työtä tekevien kollegoiden kanssa yhteistyöjärjestöissä.

10. Talous

Suuri osa toimintaan käytetyistä varoista tulee jäsenmaksuista. Jäsenlehden ja internetsivujen ilmoituksista tulee myös tuloja.

Omaa varainhankintaa tehdään myymällä yhdistyksen julkaisuja ja muuta lapsettomuusaiheista materiaalia. Opasvihkosia markkinoidaan aktiivisesti. Etsitään aktiivisesti uutta myyntimateriaalia ja aloitetaan uusien materiaalien (lapsettomuusaiheinen kirja, lahjasukusoluoppaiden käännetyt versiot) suunnittelu.

Raha-automaattiyhdistyksen yleisavustus antaa hyvät edellytykset yhdistyksen perustoiminnalle. Kartoitetaan myös muita mahdollisia rahoittajia.

Yhdistyksen strategia (2009) mahdollistaa talouden ja toiminnan pitkäjänteisen suunnittelun. Strategiaan palataan vuoden kuluessa useamman kerran ja sitä päivitetään tarpeen mukaan.

Vuonna 2009 luotiin toimiva työkalu ja käytännöt talouden reaaliaikaiseen seurantaan. Kahden työntekijän malli luo vakautta. Yhteistyö tilitoimiston kanssa on sujuvaa. Tältä pohjalta on mahdollista seurata ja suunnitella taloutta hyvin. Kiinnitetään erityistä huomiota riittävän kassavirran turvaamiseen.

Tavoite: Strategiaan liittyen tehdään 3 vuoden taloussuunnitelma.